"Tippuminen"?

Eli miten tiputte kepparin selästä ? :---)

Kepparin selästä on tosiaan aika hankala pudota, mutta minä ajattelen ainakin niin, että jos tyyliin kompastuu tai muuta vastaavaa, "putoaa". Pelkkä horjahtaminen olisi sitten kenties jotain pienempää pukittelua.

No jaa, jos rakas polleni pukittaa ja ihana ratsastaja-minä putoan, niin kaipa sitten käyn vain makaamaan/polvilleen maahan. Ja joskus heitän hepan parin metrin päähään ihan kuin se olisi niinkuinm karannut (en aina). Jos en putoa, mutta melkein, niin kumarrun kaulalle ja siirryn esim. laukasta raviin, kun heppa ikään kuin pelästyy horjahdustani. Mutta siis, koska kysehän oli ihan kunnon tippumisesta... Jos esimerkiksi esteillä kepru kieltäytyy, ja putoan, yritän hypätä kaulan yli ja jättää poni taakseni, ihan kuin oikeastikin.

Jos kaadun kepparillani silla tavalla, että kepi lähtee haarojen välistä. Silloin lasken itseni tippuneeksi. xD Harvoin alan tahallana tippumaan, mutta usein pukittelen ja teen muuta sellaista.

Veihaivei kirjoitti:

Jos kaadun kepparillani silla tavalla, että kepi lähtee haarojen välistä. Silloin lasken itseni tippuneeksi. xD Harvoin alan tahallana tippumaan, mutta usein pukittelen ja teen muuta sellaista.

Elämä menee näin! :'D

En "tipu" keppareilla ratsastaessa juuri ikinä. :>
Pukittelen toki.

Sitä en ole niin "päättänyt". Tippuminen/pukittelu- riippuu niin tilanteesta. En yleensä heitä keppareitani minnekään, enkä ylipäänsä nuohoa niillä pitkin maita ja mantuja. Aika turvallisesti pysyn oman kentän sisällä, vaikka maastoon joskus menenkin.